Netin rahapelien tutkimista ja alan kansainvälistä uutisointia

Suomen rahapelit entistä tiukempaa valvontaan

Näin tosiaan pääministeri Sanna Marinin vetämä hallitus aikaa ehdottaa eduskunnalle tai ainakin sisäministeri Mari Ohisalo. Suunnitelmissa ovat mm. rahasiirtojen estot pankeilta nettikasinoille ja nettiliikenne estot Suomesta nettikasinoille. Idean ajatuksena on hallituksen arpajaislakiin tekemät muutokset, joilla Veikkauksen tuloskyky varmistetaan.

Hallitus ei ole yksimielinen tämän ajatuksen suhteen ja itseasiassa useammat tahot eduskunnan lehteräille ihmettelevät, miksi Suomi ei tee minkäänlaista selvitystä Suomen mahdollisuuksista lähteä etenemään Ruotsin mallin mukaisesti. Nyt ollaan menossa Norjan mallin linjoille, joilloin Norjassa ja Suomessa olisi (kuten jo nyt on) Euroopan tiukimmat rahapelilait.

Jälleen kerran Ohisalonkin puheessa korostuu peliongelmien ja peliongelmaisten auttaminen ja vähentäminen.

– Meillä on Suomessa pelimonopoli ja sen edellytys ja oikeutus tulee siitä, että peliongelmia torjutaan vahvasti, Ohisalo sanoo.

– Hallitus haluaa nyt yhdessä käydä läpi kaikki ne keinot, joilla pelihaittoja voidaan nykyistä vahvemmin ehkäistä.

Jollakin ihmeen syyllä hallitus kuvittelee että peliongelmat vähenisivät, jos ainoastaan Veikkaus olisi pelien toimittaja ja kaikkeen pelaamiseen, myös lottoon, tulisi vaatimuksena tunnistautuminen. Tunnistautuminen ja peliongelmat ovat kaksi hallituksen teesiä, joilla hallitus pyrkii lähteä tiukentamaan entisestään rahapelaamista, kun vastaavasti Euroopassa ollaan tiukentamassa itse pelaamisen rajoja, luomassa uusi vastuullisuuden malleja operaattoreilla ja avaamassa maiden rajoja lisenssijärjestelmän kautta. Suomi tekee siis monessa asiassa päinvastoin. Esimerkiksi lotossa rivimaksut ovat nousseet vuosivuodelta, mutta esimerkiksi Euroopassa puhutaan pelaamisen rajoittamisesta jopa 2 euroon per pelikierrros.

Ohisalo muistuttaa kuitenkin, että monet ongelmapelaajista kertovat saaneensa ensisysäyksen pelaamiseensa kotimaisesta peliautomaatista. Ministerin mukaan näin ollen ei ole yhdentekevää, miltä kauppojen ja kauppakeskusten arkisessa ympäristössä näyttää.

Ohisalon mukaan pelikoneiden määrän karsiminen ja niiden sijoittelu ovatkin keskeisiä keinoja peliongelmien kitkemiseen.

– Suomessa peliautomaatteja on paljon moniin muihin maihin nähden ja niiden sijoittelua pitää tarkastella uudelleen, Ohisalo sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön painopisteet

Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt strategiset painopisteet, jotka ohjaavat rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittojen seurantaa sekä tutkimusta, rahapeliongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittämistä ja haittariskien arviointia vuosina 2020–2023. Linjaukset perustuvat arpajaislain 52 §:ssä sosiaali- ja terveysministeriölle annettuihin valtuuksiin ja velvoitteisiin.

Strategisen linjan mukaan toiminta perustuu siihen, että Suomen rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen perustuvaa yksinoikeusjärjestelmää vahvistetaan. Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen edellyttää entistä tuloksellisempaa työtä haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen on laaja kokonaisuus erilaisia ja eritasoisia toimenpiteitä, joista vastuu jakaantuu usealle toimijalle. Rahapelien toimeenpanon yksinoikeus on Suomessa valtion omistamalla Veikkaus Oy:llä.

Lainsäädännössä rahapelijärjestelmälle on asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi ehkäistä ja vähentää pelitoiminnan aiheuttamia haittoja ja taata pelaajien oikeusturva. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ehkäisevät ja korjaavat toimet ja niiden kehittäminen perustuvat tutkittuun tietoon rahapelien kulutuksesta ja pelihaitoista. Vahvistuva tietopohja luo edellytyksiä vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, kuten rahapelaamisen kansainvälistymiseen.

Rahapelihaittoja koskevan toiminnan strategiset painopisteet vuosina 2020–2023 ovat:

  1. Rahapelijärjestelmän ja sen toimeenpanon arviointi ja tuki,
  2. Haittojen määrittely, mittaaminen ja taso,
  3. Riskiryhmät ja riskipelaaminen sekä
  4. Tuen ja hoidon saatavuus ja laatu.

Visio on, että rahapelaamisen haitat ja riskit saadaan hallintaan. Tätä kohti eteneminen edellyttää painopistealueiden mukaisia koordinoituja toimia, yhteyttä tutkimuksen, kehittämisen ja viestinnän välillä sekä yhteistyötä koko toimijakentän kesken. Lisäksi tarvitaan toiminnan jatkuvaa seurantaa ja arviointia.

Toiminta perustuu vahvaan yhteistyöhön. Rahapelien haittariskien arvioinnista vastaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva arviointiryhmä. Muilta osin sosiaali- ja terveysministeriö on antanut arpajaislain 52 §:n mukaisen työn Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtäväksi ja koordinoitavaksi.

Lisää rahoitusta rahapelihaittojen ehkäisytoimintaan

Arpajaislain 52 §:n mukaiseen rahapelien toimeenpanosta aiheutuviin haittoihin liittyvään toimintaan on tulossa lisää rahoitusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että toiminnasta aiheutuvat kokonaiskulut voivat vuosina 2020–2023 nousta 5 miljoonaan euroon vuositasolla. Vuonna 2020 toimintaan voidaan käyttää 3 miljoonaa euroa. Vuosina 2016–2019 vastaava summa oli 2,5 miljoonaa euroa. Toimintaa vahvistetaan ja tehostetaan suunnitellusti ja tarvelähtöisesti harkiten.

Käytännössä toiminta perustuu THL:n kanssa tehtyyn puitesopimukseen ja sen alaisiin yhteistyösopimuksiin. Vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan Rahapelihaittojen seuranta, tutkimus, ehkäisyn ja hoidon kehittäminen on koottu tämän vuoden toimenpiteet. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa arviointityötä muun muassa kehittämällä jatkuvasti Veikkauksen peli- ja pelaajatietoon perustuvaa arviointia.

Rahapelipoliittisen ohjelman valmistelu käynnistymässä

Arpajaislain 52 §:n toimeenpanoon liittyy myös hallitusohjelman mukainen rahapelipoliittinen ohjelma, jollaista ei ole aiemmin tehty Suomessa. Sen valmistelu käynnistyy sosiaali- ja terveysministeriön johdolla vuoden 2020 alkupuolella. Ohjelma laaditaan ja toimeenpannaan yhdessä rahapelitoiminnan ohjauksen sekä haittojen ehkäisyn ja vähentämisen toimijoiden kanssa. Tavoite on ehkäistä rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja mahdollisimman tehokkaasti ja varmistaa hoito- ja tukipalvelujen saatavuus rahapeliongelmaan.

Strategisten painopisteiden valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriö kuuli keväällä 2019 laajalti eri sidosryhmiä ja tahoja. Näin saatiin kokonaiskuva toimintaympäristöstä, rahapelipolitiikan tulevaisuuden haasteista sekä arpajaislain 52 §:n mukaiseen toimintaan kohdistuvista tarpeista ja odotuksista tulevaisuudessa

Leave a Reply